perjantai 30. syyskuuta 2022

Syyskuun lukuhelmet

Tänään on syyskuun viimeinen päivä. On siis tämän kuun lukuelämyksen aika. Kävin pitkästä aikaa kirjastossa, josta lainasin kolme kirjaa. Tartuin ensimmäisenä tähän kotimaiseen teokseen:
Juha Itkonen: Ihmettä kaikki
Nelihenkisen perheen elämä on asettunut uomiinsa. Iltatähden ilmaantuminen ei suju odotetusti, vaan vanhemmat joutuvat mahdottoman päätöksen eteen. Yllätykset eivät kuitenkaan lopu siihen. Seuraavaksi he löytävät itsensä vastasyntyneiden teho-osastolta. Elämä on arvaamaton ja hauras, mutta kuitenkin vahva ja ainutkertainen.

Ihmettä kaikki on Juha Itkosen omakohtainen romaani siitä, miten poikkeustilojenkin keskellä arjen pitää jatkua. Se on kertomus surusta, ilosta, elämän sietämättömästä arvaamattomuudesta ja rakkaudesta. Itkonen lahjoitti tästä kirjasta saamansa palkkion HUSin vastasyntyneiden teho-osastolle.

Itkosen 10. aikuisille suunnattu teos jakautuu kahteen osaan, jotka vuorottelevat syvän surun, avuttomuuden ja raivokkaan toivon välillä. Ensimmäinen osa kertoo syntymättömän lapsen menettämisestä ja lääketieteellisistä syistä aborttiin hakeutumisesta, toinen osa vahinkoraskaudesta, jonka seurauksena perhe saa pelätä keskoskaksosten tulevaisuuden puolesta. Lapsen vakava sairaus ja kuolema ovat aiheina suuria sekä sitä itse kokemattomille lähes käsittämättömiä. Siitä huolimatta Itkonen onnistuu välittämään kaiken ymmärrettävästi ja uskottavasti.
 
Isän näkökulmasta kerrotun tarinan taustalla häilyvät em. vaikeuksien lisäksi rakoileva avioliitto, vanhempien lasten turvallisuudentunteesta huolehtiminen ja isän jaksaminen. Kirja kertoo paitsi lapsen menettämisestä ja sairastamisesta myös vakiintuneesta parisuhteesta, perhearjesta sekä perheen sisäisistä suhteista. Jälkimmäisestä aiheesta on tehty Suomessa yllättävän vähän kirjoja.
 
Vaikka näkökulma on tässä kirjassa perheen isän, teos ei pyöri vain hänen ympärillään tai unohda kenenkään tunteita. Kiistattomat päähenkilöt ovat ensin avuton sikiö ja sitten liian pieninä syntyneet keskoset.
 
Kirja on kaunistelematon kuvaus lapsen menettämisestä ja keskosten puolesta pelkäämisestä. Minulle Ihmettä kaikki on ennen kaikkea inhimillinen ja ihmisiä äärimmäisissä suruissa kuvaava romaani, joka osoittaa, ettei suurinkaan suru pysäytä elämää, vaan on pakko jatkaa eteenpäin. Kirja on hieno ja hiljaiseksi vetävä. Siinä on myös paljon onnellisuutta suomalaiseen pidättyvään tapaan.
 
Suosittelen kirjaa perheellisille tai sellaisiksi aikoville, mutta ehdottomasti myös meille lapsettomille. Teos sopii myös autofiktiosta kiinnostuneille, kauniin suomen kielen ystäville ja perhetarinoita ahmiville. 3½/5

keskiviikko 28. syyskuuta 2022

Aina yhtä kaunis auringonkukka

Olen esitellyt takapihani kukkaloistoa aiemminkin. Tänään valokeilaan pääsee auringonkukka, joka ei vielä ensimmäisen kukkaesittelyn aikaan ollut puhjennut kukkaan. Tuo lempikukkiini kuuluva ihanuus näytti viimesunnuntaisella kuvaushetkellä tältä:
Jos ihmettelette minun ja naapurini kadonnutta väliaitaa, se on poistettu remontin vuoksi. Uuden pitäisi tulla viimeistään tällä viikolla.

tiistai 27. syyskuuta 2022

Syyskuun viimeinen asukuva

Tänään on viimeisen asukuvan aika. Esittelyssä on asu, johon pukeuduin lauantai-iltana ja näin alkuviikosta paitsi töihin myös tänä aamuna labrakokeisiin suunnatessani. Asukokonaisuus näytti tältä:
paita & huppari saatu, farkut paikall. muotiliike
tennarit Vaasa

sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Syksyinen kallio

Toissa päivänä saunan lämpiämistä odotellessani sain idean lähteä seikkailemaan takapihallani sijaitsevalle kalliolle. Päätin ottaa kameran mukaan ja ikuistaa muutaman hauskan yksityiskohdan. Tässä parhaat otokset:

torstai 22. syyskuuta 2022

Esittelyssä uudet farkut

Viimeisetkin korkeavyötäröiset mustat farkkuni sanoivat perjantaina sopimuksensa irti, joten piti suunnata ostamaan uudet. Tällaiset lähtivät mukaani paikallisesta muotiliikkeestä:

tiistai 20. syyskuuta 2022

Vanhemmilta saatuja juttuja

Tänään esittelen muutaman vanhemmilta saamani jutun. Aloitan toissa viikonlopun peräkonttikirppislöydöistä. Sieltä he ostivat minulle ihanan Pikku Myy -lautasen...:
...ja monikäyttöisen Puman laukun:
Esittelen tässä samassa yhteydessä uuden varsi-imurin, jonka vanhempani kävivät hakemassa puolestani viime viikolla Porista. Imuri näyttää tältä:
Mukana tuli mm. vielä kaksi erilaista suutinosaa:
Mitäs pidätte uusista saamisistani? :) Tuo varsi-imuri tulee varmasti käyttöön, sillä sille on ollut tarvetta jo jonkin aikaa.

sunnuntai 18. syyskuuta 2022

Kodin syksyinen sisustus

Nyt on syyssisustuksen esittelyn aika! Kuten minulla on ollut jo pari vuotta tapana, esittelen vain tilat, joissa on tapahtunut muutoksia aiempaan sisustukseen verrattuna. Aloitetaan esittely eteisen ja ruokailutilan erottavasta tilasta:
Pöytäliinan kuvio pysyi samanlaisena, mutta väri vaihtui syksyisemmäksi. Laitoin yhden äidiltä saaduista koreista lipaston päälle. Sitä ihastuttaa itse kokoamani kukkakimppu.

Eteisestä siirrytään keittiöön:
Verhokapassa on nyt syksyisemmät sävyt.
Astiankuivauspyyhkeessä seikkailee nyt kilpikonna. ;) Löysin tämän aikoinaan H&M Homesta.
Vallilan kaitaliina ja kynttilä siirtyivät näiden luumun väristen pöytätablettien tieltä.

Keittiön jälkeen vuorossa on makkari:
Tämä violetti päiväpeitto on ihan lempparini! Siirsin toisen Ikeasta ostamani sohvatyynyn olkkarista makkariin. Pehmeän torkkupeiton antoi äitini.
Toinen tila, jossa verhot vaihtuivat, oli makuuhuone. Nämä violetit verhot ovat olleet käytössä jo lapsuudenkodissani.

Makkarista siirrytään luontevasti olohuoneeseen:
Laitoin tv-tasolla olleen kilpparikoristeen kaappiin. Lahjaksi saamani tarjoiluastia on Pentikin.
Yksi kolmesta äidiltä saaduista koreista löysi paikkansa ikkunalaudalta. Sen molemmilla puolilla on Pentikin tuikkukipot, jotka olen saanut lahjaksi.
Sohvalla vaihtui torkkupeitto. Tuo ihanan pehmeä peitto on saatu äidiltä.
Myös nojatuolissa vaihtui tyyny. Olen saanut tämän papukaijatyynyn lahjaksi parhaalta ystävältäni.

Viimeisenä esittelen kylppärin sisustusmuutokset:
Myös suihkuverho vaihtui syksyisemmäksi. Tilasin tämän Vallilan suihkuverhon aikoinaan Hobby Hallista.
Kylppäri on ainut tila, jossa vaihtuivat matotkin.
Syksyisemmissä pyyhkeissä on edustettuna suomalainen suunnittelu.

Myös saunassa on tapahtunut sisustusmuutoksia:
Vaihdoin äidiltä saamani koivulaudeliinat Tokmannilta ostamiini raitaisiin laudeliinoihin ja saunatyynyihin.

lauantai 17. syyskuuta 2022

Sateisten syyspäivien asu

Minulla oli tiistaiaamuna työhöntulotarkastus. Piti siis keksimpää jotain vähän siistimpää vaatetta ylle. :D Pukeuduin samoihin vaatteisiin alkuviikosta töihin ja tänään hierojakäynnille. Asukokonaisuus näytti tältä:
paita Gina Tricot, housut Seppälä
kengät paikall. kenkäliike

keskiviikko 14. syyskuuta 2022

Mosaiikkitarvikkeet esittelyssä

Kävin viime viikolla paikallisessa taideliikkeessä, sillä tarvitsin kipeästi uusia juttuja mosaiikkiprojektia varten. Lähdin liikkeestä saumausaineen ja silikoniliiman kanssa:

maanantai 12. syyskuuta 2022

Elokuva-arvostelu: Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä

Kerroin toissapäiväisen elokuva-asun esittelyn yhteydessä, että tänään tulee arvostelu katsomastani Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä -elokuvasta. Mainitsen heti tähän alkuun, että koska pääsin ilmaiseksi sisään, minulla ei ole lippua, jota olisi voinut hyödyntää kuvituksessa. Niinpä kuvaan on hyödynnetty tällä kertaa Y-kinon kotisivuja. Nyt kuitenkin arvosteluun elokuvasta, jonka traileri on katsottavissa täällä!

Rooleissa:
Mielensäpahoittajan roolin esittää taidokkaasti legendaarinen Heikki Kinnunen. Hänen veljenään Tarmona nähdään loistava Kari Väänänen. Mielensäpahoittajan poikia näyttelevät Iikka Forss ja Ville Tiihonen sekä heidän vaimojaan Mari Perankoski ja Tiina Lymi. Sivurooleissa nähdään mm. muusikkona paremmin tunnettu Samu Haber ja Silu Seppälä.

Juoni lyhyesti:
Mielensäpahoittajan arki rullaa tuttujen rutiinien mukaan: kevät on tullut ja varhaisperunasato kypsyy. Hän kuitenkin kolaroi rakkaan Eskorttinsa ja auto pitää romuttaa. Uusi, nykyaikainen kulkuneuvo ei tule kyseeseen ja lähin vm. 1972 Eskortti löytyy Saksasta. Kun Mielensäpahoittajan pojat kieltäytyvät auttamasta, hänen pitää matkustaa Saksaan yksin.

Mielensäpahoittaja tarvitsee Hampuriin saavuttuaan veljensä Tarmon apua. He eivät ole olleet tekemisissä vuosikymmeniin. Tarmo, joka on Mielensäpahoittajan täydellinen vastakohta, lupaa auttaa veljeään Eskortin etsinnässä. Auton etsinnän lomassa mutkaisen matkan varrella kaivetaan esiin veljesten väliset vanhat ja uudet kuopat.
Dome Karukosken ohjaama Mielensäpahoittaja sai ensi-iltansa v. 2014. Antti Litja teki hienoa työtä nimikkohahmona, ja elokuvakin oli hauska draamakomedia. Valitettavasti Litja sairastui – ja lopulta menehtyi – eikä voinut osallistua Tiina Lymin ohjaaman Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvan kuvauksiin. Heikki Kinnunen puki tutun karvahatun päähänsä Litjan sijaan. Hän jatkaa Mielensäpahoittajana kolmannessa, Mika Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa. Mielestäni Kinnusen Mielensäpahoittaja oli yhä jäärä, mutta Litjaan verrattuna sympaattisempi.
 
Tämä elokuva on edellisosaa hieman epätasaisempi. Toisessa jatko-osassa tajuttiin, ettei elokuvaan riitä nimihahmon yksinäinen horina ja hortoilu, vaan hän tarvitsee osuvan vastaparin. Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvassa sellainen oli lapsenlapsi, teini-ikäinen Sofia, jota Satu Tuuli Karhu esitti loistavasti. Nyt se on veli Tarmo, joka on luonteeltaan kaikkea sitä, mitä Mielensäpahoittaja ei: puhelias, avoin ja leppoisa.
 
Mikään elokuvan juonessa ei ole sellaista, mitä ei olisi käsitelty tuhansia kertoja elokuvissa, tv-sarjoissa tai kirjoissa. Lähisukulaisten rikki menneitä suhteita, joita yritetään korjailla, joissa opitaan jotain muista ja itsestä. Elokuvassa kaikelle löytyy uskottava ja inhimillinen selitys.
 
Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä oli pienimuotoinen pettymys, sillä pidin aiemmista elokuvista. Hahmon perusolemus on muuttunut, eikä vanhus heitä enää kekseliään pisteliäitä huomioita nykymaailman hömpötyksistä ja ongelmista. Hauskuus on vaihtunut harmaaseen totisuuteen. Elokuvan loppu olisi hyvä päätös Mielensäpahoittaja-trilogialle. Jää nähtäväksi, tuleeko jatko-osia vielä. 3/5

lauantai 10. syyskuuta 2022

Syyskuisen illan elokuva-asu

Nyt on syyskuun ensimmäisen asukuvan aika! Esittelen asun, joka oli ylläni eilen käydessäni katsomassa Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä -elokuvan. Se oli tällainen:
paita saatu, neule Vaasa, farkut paikall. muotiliike
kengät paikall. kenkäliike
 
 Elokuvan arvostelu on luvassa ylihuomenna.

torstai 8. syyskuuta 2022

Julkkisten viisaita lausahduksia

Tein viime vuonna koonnin viidestä lempilainauksestani. Tänään ajattelin jatkaa sarjaa niin, että esittelen toiset viisi lempilainaustani, jonka on sanonut joku julkisuudesta tuttu. Tässä viisaudet tulevat:
Mietin, että voisin jatkaa sarjaa vielä ainakin yhdellä osalla. Silloin vuorossa ovat suomalaiset lempilainaukseni.

keskiviikko 7. syyskuuta 2022

Kesä kollaaseina

Minulle tuli mieleen, että voisin tehdä kesän parhaista jutuista pari kollaasia. Tässä ne:
Kesällä ihastelin kaunista järvimaisemaa, auringonlaskua ja erilaisia kukkia, mm. valkoisia narsisseja.
Tapahtui myös jotain ensi kertaa! Matkustin nimittäin kesäaikaan Vaasaan lomalle. Aiemmin olen lomaillut siellä keväällä ja syksyllä.

Jos teillä on kiinnostusta, voin tehdä jatkossakin kollaaseja. Näitä oli kiva näpertää. :D

maanantai 5. syyskuuta 2022

Paluu arkirutiineihin

Huomenna se alkaa, maalauspiiri nimittäin! :) Vaikka sekä se että espanjan kurssi päättyivät tänä vuonna normaalia myöhemmin, olen kaivannut molempia suunnattomasti. Ne rytmittävät mukavasti viikkoa ja tuovat mielihyvää. Niiden ansiosta pystyn unohtamaan työasiat. Varsinkin kesällä, kun en ollut lomalla, mutta oli huono sää ulkona oleskeluun, minulla oli suorastaan tylsää ilman harrastuksia. :D Toki niiden alkamisessa on sekin hyvä puoli, että pitkästä aikaa tapaa kurssikaverit – ja ehkä uusiakin sellaisia. :)
Molemmat harrastukseni kestävät marraskuuhun asti, joten syksyn arkirytmi on selvillä. :) Tosin olen päättänyt alkaa käydä kerran viikossa uimassa – kiitos työsuhde-edun. Ehkä harrastuksiini pian kuuluu maalaamisen, espanjan kielen opiskelun ja lukemisen lisäksi uinti. ;)

lauantai 3. syyskuuta 2022

Syyskimppu luonnon antimista

Jo pienimuotoista syyssiivousta ja -sisustusta tehdessäni sain idean hyödyntää luonnon antimia kukkakimpussa. Niinpä pölyt pyyhkittyäni suuntasin takapihalle. Syksyn ensimmäiseen kimppuun on kerätty kanervia, pihlajan lehtiä ja mustikoita varpuineen. Se näyttää tältä: