tiistai 31. maaliskuuta 2020

Maaliskuiset lukuelämykset

Tässä kuussa en saanut luettua loppuun ainuttakaan fyysistä kirjaa. Sen sijaan käyttämäni äänikirjapalvelun puolella kirjahyllyssäni on nyt yksi romaani vähemmän, sillä kuuntelin loppuun tämän teoksen:
Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin, osa 2: sairaus (kuunneltu äänikirjana, lukijana Antti L.J. Pääkkönen)
Kirjassa kerrottu on oikeasti tapahtunut. Kauan sitten, Tukholmassa. Nuoria miehiä sairastui, kuihtui ja kuoli. Jonas Gardell on yksi niistä, jotka selviytyivät. Tämä on tarina hänestä ja hänen ystävistään.
 
Arkkihomo Paul, Lars-Åke ja Seppo, rakkauksissaan aina pettyvä Reine sekä kaunis Bengt, jonka tuleva ura teatteri- ja elokuvamaailman huipulla on tähtiin kirjoitettu, muodostavat eräänlaisen perheen. He viettävät aina joulua Paulin luona. Siellä tapasivat Rasmus ja Benjamin, nuoret rakastavaiset. Maailma on nyt heidän jalkojensa juuressa ja tulevaisuus kuuluu heille. Silloin sairaus saapuu kaupunkiin. He kaikki ovat niin nuoria ja nuorina heistä lähes jokainen myös kuolee.

Kerron heti alkuun, että osallistun tällä myös äänikirjapalvelu Storytelin kuunteluhaasteeseen, joka käydään Instagramin puolella. Ensimmäisenä minulla toteutuu haasteen 9. kohta kirja, joka perustuu tositapahtumiin.

Kirjan tarina keskittyy tukholmalaiseen homoyhteisöön. Kertomuksen henkilöt esiteltiin sarjan ensimmäisessä osassa Rakkaus, jonka luin viime vuonna. Osassa Sairaus nuorten miesten elämään iskee käsittämätön hivutustauti, aids, joka oli 1980-luvulla sama asia kuin kuolemantuomio.

Kertomuksen keskeisin henkilö on ehkä Benjamin, jolla on äärimmäisen uskonnollinen tausta. Gardell kuvaa ansiokkaasti Benjaminin taistelua sovittaa seksuaalisuutensa Jehovan todistajien seurakunnan vaatimuksiin.

Benjaminin, Rasmuksen ja heidän ystävistään varsinkin Reinen lapsuus tuodaan kertomukseen sen nykyaikaan leikkautuvina takaumina.

Gardell osoittaa monipuolista näkökulmien tajua eläytyessään myös poikien vanhempien yrityksiin ymmärtää lapsiaan. Valtavirrasta poikkeava seksuaalinen suuntautuminen on asettanut kirjan henkilöt törmäyskurssille taustojensa kanssa.

Pidin tästä toisesta osasta hitusen enemmän kuin ensimmäisestä. Erityisesti pidin sen kauniista lopusta. Tartun ehdottomasti jossain vaiheessa myös trilogian kolmanteen osaan, jonka nimi on Kuolema. 3½/5

lauantai 28. maaliskuuta 2020

Maaliskuun viimeinen asu ja keväthiukset

Minulla oli tänä aamuna parturi, jonne pukeuduin tällä kertaa näin:
huppari Sokos (?), body & housut H&M, koru saatu

Uusi hiustyylini näyttää tältä:

torstai 26. maaliskuuta 2020

Uusi kangaskassi

Tilatessani Dermosililta intiimejä tuotteita, joita en täällä blogin puolella aio jakaa, sain kylkiäisenä kangaskassin. Se on tällainen:

maanantai 23. maaliskuuta 2020

10 kysymystä ja vastausta

Viime viikolla törmäsin Johannan blogissa kivaan 10 kysymystä ja vastausta -blogihaasteeseen. Halusin tehdä sen nyt itsekin. Tässä siis omat vastaukseni 10 erilaiseen kysymykseen:

1. Millainen oli lapsuudenkotisi? Asuin vanhempieni kanssa elämäni ensimmäiset kuusi vuotta kerrostalossa muutaman kilometrin päässä keskustasta. Sen jälkeen muutimme omakotialueelle taloon, jossa he yhä asuvat. Muistan tuon omakotitalossa asumisen paremmin, joten vastaan sen pohjalta. Lapsuudenkotini on valkoinen tiilitalo, jonka takapihalla on komea kallio. Se sijaitsee rauhallisella alueella.

2. Mitä harrastit lapsena? Kävin uimakoulussa ja englanninkielisessä lastenkerhossa. Myöhemmin harrastin hetken balettia. Jossain vaiheessa kuvioihin tuli myös partio, jonka toiminnassa olinkin melko pitkään mukana. Lapsesta asti olen harrastanut taidemaalausta.

3. Kaunein kukka? Tämä on vaikea kysymys, sillä pidän monista kukista! Vastaan tähän neilikan, joka on tämänhetkinen suosikkini.

4. Mikä elementti – vesi, tuli, maa, ilma – kuvastaa eniten sinua? Horoskooppimerkkini skorpionin elementti on kuulemma vesi. En allekirjoita tätä omalla kohdallani, sillä minusta on vanhemmiten tullut melkoinen maakrapu! Toisaalta minuun soveltuu myös tuli, sillä olen temperamenttinen.

5. Oletko optimisti vai pessimisti? En kumpikaan. Sanoisin itseäni paremminkin realistiksi.
6. Oletko aamu- vai iltavirkku? Päivätyön takia entinen yökukkuja muuttui aamuvirkuksi.

7. Haaveiden matka? Koronaviruksen vuoksi matkustelu on tällä hetkellä poissuljettu. Haluaisin kuitenkin vielä jonain päivänä käydä Australiassa ja New Yorkissa.

8. Milloin viimeksi ostit jotain itsellesi – mitä se oli? Perjantaina niinkin tylsiä juttuja kuin elintarvikkeita. :D

9. Lempikaupunkisi kotimaassa? Olen sanonut aiemminkin, että rakastan jostain syystä Tamperetta ihan äärettömän paljon.

10. Kolme elämäsi kauneinta asiaa? Kyllä ne ovat rakkaus, terveys ja tietynlainen rikkaus.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Kevätkoti

Viimeinkin minulla oli sen verran aikaa, että sain tehtyä kevätsiivouksen ja laitettua asuntoa keväisempään suuntaan! Kuten kerroin talvisisustustekstissä, tästä vuodesta eteenpäin esittelen vain paikat, jotka ovat muuttuneet edellisestä sisustuskirjoituksesta. Aloitan tuttuun tapaan eteisestä:
Eteisen lipaston päälle laitoin kevääseen väriensä puolesta sopivan pöllökoristeen, jonka olen saanut tuliaisiksia vanhemmiltani.
Eteisessä vaihtui käytävämatto.
Otin taulun ympäriltä sisustusvalot pois.

Siirrytään sitten alkovin puolelle:
Vaaleammat sävyt tekivät paluun myös vuoteeseen.
Yöpöydälle vaihdoin vaalean pitsiliinan.

Alkovista on luonnollista siirtyä samassa tilassa sijaitsevaan olkkariin:
Kuviollinen sohvatyyny on Tuurin kyläkaupasta, marjapuuron värinen taas Ikeasta. Torkkupeitto on minun ja ystäväni löytö ulkomailta.
Sohvapöydän ylätasolle laitoin Iittalan koristekipon.
Alatasollakin on Iittalan koristekippo hieman isompana kokona.
Sotkan pörrömatto sai väistyä tämän Vallilan kilpparimaton tieltä.
Työpöydällä olevan pitsiliinan olen saanut äidiltäni.
Ikkunalaudalla ei ole tällä hetkellä koristeita.
Vaihdoin myös nojatuolin sohvatyynynpäällisen.
Punaiset verhot vaihtuivat Vallilan beigenväriseen verhoihin. Minulla on kyllä suunnitelmissa ostaa uudet, värikkäämmät verhot.
Tv-taso on kokenut eniten muutoksia. Sen päällä on nimittäin uusi tv! Stereot ja kauittimet lahjoitin poikaystävälleni.
Cd-telineen päälle laitoin tällä kertaa itse tekemäni mosaiikkikulhon.
Tv-tason vasemmalla puolella on vain yksi kirppikseltä löytämäni Iittalan kynttiläkippo ja tässä tekstissä esittelemäni neilikkakimppu, joka on vielä ihan kohtalaisessa kunnossa.
Oikealla puolella on kaksi tuikkukippoa. Osallistun tällä kuvalla myös Värivuosi 2020 -blogihaasteeseen. Valitsin maaliskuun väriksi turkoosin tai vaaleansininisen, sillä ne kuuluvat mielestäni nimenomaan kevääseen.

Olkkarista mennään keittiön puolelle:
Tämänhetkisen keittiön yleisilmeen näette yltä.
Pöydällä on nyt Muumipeikko-tabletit.
Myös astiapyyhe on muumimainen. :)
Sotkan punainen matto vaihtui isoäitini kutomaan mattoon, jossa on lempivärejäni.
Tämä Vallilan Pihapiiri-kappa saa aina hyvälle tuulelle! :)
Ikkunassa ei ole mitään koristetta.

Sitten on kylppärin vuoro:
Näin kevättä kohti mentäessä päätin hylätä violetit matot ja laittaa vaaleasävyisen tähtikuvioisen maton, jonka ostin paikallisesta sekatavarakaupasta.
Pyyhkeet ovat vaihtuneet toisiin valkoisiin pyyhkeisiin.
Myös suihkuverho vaihtui vaaleammaksi.

Viimeisenä on vuorossa parveke:
Otin lyhdyn pois koukusta jättäen sen odottamaan lämpimiä säitä ja kevään ensimmäistä ulkokukkaa.

torstai 19. maaliskuuta 2020

Elokuva-arvostelu: Mr. Jones

Kerroin viime sunnuntain asukuvan yhteydessä käyneeni lauantai-iltana elokuvissa poikaystäväni kanssa. Tällä kertaa elämyksen antoi Mr. Jones, jonka traileri on nähtävillä täällä.

Rooleissa:
Gareth Jonesin roolissa nähdään mm. mahtavissa Grantchester- ja Happy Valley -brittisarjoissa loistanut James Norton. Ada Brooksia näyttelee mm. Fast & Furious: Hobbs & Shaw -elokuvassa ja The Crown -sarjassa nähty Vanessa Kirby. Toimittaja Walter Durantya näyttelee yhdysvaltalainen Peter Sarsgaard.

Juoni lyhyesti:
Maaliskuussa 1933 walesilainen toimittaja Gareth Jones nousee junaan Moskovassa matkustaakseen Ukrainaan. Hän nousee pois pienellä asemalla jatkaen matkaansa kävellen. Kulkiessaan maan halki mies kohtaa riivaavan nälänhädän kauhut. Kaikkialla on ruumiita ja Neuvostoliiton salaisen palvelun miehiä, jotka järjestelmällisesti estävät kansaa saamasta tietoa vallitsevasta katastrofista. Stalinin pakotteet maataloudelle ovat johtaneet kurjuuteen ja tuhoon. New York Timesin toimittaja Ada Brooksin avulla Jones onnistuu levittämään järkyttävät katastrofiuutiset länteen pakottaen vastustajansa, Pulitzer-palkitun ja neuvostomyönteisen toimittajan Walter Durantyn nöyrtymään.
Alkuperäisillä tapahtumapaikoilla Puolassa, Skotlannissa ja Ukrainassa kuvattu Agnieszka Hollandin ohjaama elokuva perustuu tositapahtumiin. Mr. Jonesilla on Suomen elokuvasäätiön vuoden 2019 ohjelmistotuki.

Elokuva on saanut inspiraationsa käsikirjoittaja Andrea Chalupan isoisän kokemuksista, vaikka tarinan keskiössä nähdäänkin Gareth Jones. Hän oli saanut mainetta haastateltuaan juuri valtaan noussut Hitleriä. Moskovaan matkustettuaan hän tapaa muita toimittajia, joista elokuvassa keskitytään Ada Brooksiin ja Walter Durantyyn. Ensimmäisen kanssa Jones ystävystyy, jälkimmäisestä tulee hänen vihollisensa.

Jones kohtaa matkallaan sanoinkuvaamattoman traagisia kohtaloita, luurangoksi kuihtuneita ihmisiä ja jopa kannibalismia. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, mitä Ukrainassa tapahtuu, mutta mies päättää kertoa totuuden koko maailmalle.

Agniezka Holland kuvaa tapahtumia koskettavasti ja uskottavasti, vaikka toki Mr. Jonesiin on lisätty fiktiivisiäkin kohtauksia. Tästä kertoo se, että elokuvaan on kirjoitettu fiktiivinen Jonesin ja miehen raportoinnista vaikutteita kirjoihinsa ottaneen George Orwellin kohtaaminen – todellisuudessa he eivät ilmeisesti koskaan tavanneet, vaikka heillä oli sama kustantaja.

Ihanan sympaattinen James Norton tekee vähäeleisen, mutta kärsivän ja myötätuntoisen roolin. Peter Sarsgaard taas näyttelee niljakkaan Durantyn roolin vakuuttavasti.

Tämä elokuva oli vakuuttava katseluelämys! 4/5

tiistai 17. maaliskuuta 2020

Lidlin kasvojenpuhdistustuotteet

Kävin viime viikolla ruokaostoksilla Lidlissä. Siellä mieleeni juolahti, että tämänhetkiset kasvojenpuhdistustuotteet alkavat olla loppumaisillaan. Siitä syystä Lidlistä kotiutuivat ruokatarvikkeiden lisäksi nämä:

sunnuntai 15. maaliskuuta 2020

Eilisen pakkaspäivän asu

Tänään on pitkästä aikaa asukuvan aika! Esittelen eilisen asun, joka oli ylläni tätini ja miehensä yhteissynttäreillä sekä elokuvissa, jonne suuntasin illalla poikaystäväni kanssa:
paita Pula, neule & housut Seppälä, koru saatu

Kävimme poikaystäväni kanssa katsomassa elokuvan nimeltä Mr. Jones. Siitä tulee arvostelu ensi viikon aikana.

lauantai 14. maaliskuuta 2020

Tupperware-tilaus

Kerroin kuukausi sitten olleeni mm. työkaverini luona Tupperware-kutsuilla. Sain tilaamani tuotteet viimeinkin keskiviikkona. Ennen niitä esittelyyn kuitenkin pääsee "läsnäololahja", jonka siis saivat kaikki kutsuilla olleet huolimatta siitä, tilasivatko he vai eivät. Lahja on tällainen:
Sitten siihen tilaukseeni! Tällä kertaa päädyin tilaamaan veitsen, uuden leikkuulaudan ja ikkunanpesuliinat:
Veitsi on tämän näköinen ilman suojaa:

torstai 12. maaliskuuta 2020

Uudet säärystimet

Minulla on jo kauan ollut eräät säärystimet, jotka ovat ihan paras asuste näin kevättalvella! Viikonloppuna sain niiden pariksi toiset säärystimet, jotka sain isoäidiltäni. Ne ovat näin suloiset:
Nämä ovat ihanan tyttömäiset, vai mitä? ;)

tiistai 10. maaliskuuta 2020

Jokeri kotona

Kerroin tämän kirjaostosesittelyn yhteydessä, että laitoin CDONista myös pari juttua varaukseen. Toinen niistä oli tullut minulle perjantaina. Kyse on tästä loistavasta elokuvasta:
Joker on niin mahtava, että se tulee varmasti katsottua kymmeniä kertoja!

sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Naistenpäivän neilikat

Käydessäni perjantaina ruokaostoksilla koriin eksyi myös neilikkakimppu. Esittelen sen tänään kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi. Neilikat näyttivät toissapäiväisellä kuvaushetkellä tältä:

torstai 5. maaliskuuta 2020

Pikkukaupungin hyödyt ja haitat

Ajattelin, että olisi ihan kiva tehdä välillä blogikirjoitus, jossa pohdin asumani pikkukaupungin hyötyjä ja haittoja. Aloitan hyödyistä: 

Yhteisöllisyys. Pikkukaupungeissa vallitsee tietynlainen yhteisöllisyys. Myös kerrostalossa, jossa asun, se on kaikki kaikessa. Jos minulta palaa sulake tai unohdin ostaa kaupasta leivontaan tarkoitettuja vehnäjauhoja, voin hyvillä mielin kääntyä jonkun naapurin puoleen.

Ei liikenneruuhkia eikä parkkipaikkaongelmia. Pikkukaupungissa asuessa on kyllä luksusta se, että parkkipaikkaa ei tarvitse etsiä! :D Mikä parasta, täällä kaikki parkkipaikat ovat maksuttomia. Myös liikenneruuhkat ovat täällä harvinaisia.

Raikas ilma. Yksi suurempien kaupunkien ulkopuolella asumisen hyvistä puolista on raikas ilma. Olen jo pikkutytöstä asti saanut nauttia raikkaasta ilmasta ja puiden tuoksusta.

Yksinkertaisempi elämä. Koska täällä ei ole ostoskeskusta tai elokuvateatteria, voin viettää aikaa vaikka leipoen, lenkkeillen tai ystäviä tavaten.
Sitten on haittojen vuoro:

Pienet piirit. Pikkukaupungin yksi haittapuoli on se, että kaikki tuntevat sinut tai ainakin jonkun sukulaisesi.

Puskaradio. Ainakin täällä kotipaikkakunnallani toimii puskaradio! Se ei aina ole niin hyvä juttu.

Huonot kulkuyhteydet. Kotikaupungissani on melkein pakollista omistaa auto, ainakin jos aikoo suunnata jonnekin muualle kuin Poriin. Täällä on nimittäin huonot kulkuyhteydet. Juna-asemaa ei ole lainkaan.

Ei opiskelupaikkoja. Kotipaikkakunnallani on toki ammattikoulu ja lukio, mutta niiden jälkeisiä opintoja on pakko lähteä suorittamaan muualle. Alasta riippuen kaikille ei löydy myöskään työtä.

Mitkä ovat sinun asuinpaikkakuntasi hyödyt ja haitat?

tiistai 3. maaliskuuta 2020

Pitkästä aikaa piirustuksen parissa

Sain viime viikolla valmiiksi piirustuksen, jota aloin tehdä tammikuussa:
Oli pitkästä aikaa mukavaa tehdä jotain muuta kuin maalausta. Se oli ihan kivaa vaihtelua. :)