keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Helmikuun lukuelämykset

Näin helmikuun viimeisenä päivänä on lukuelämysten aika. Tässä kuussa sain luettua kaksi kirjaa ja kuunneltua loppuun elämäni ensimmäisen äänikirjan! :) Aloitetaan kotimaisesta dekkarista:
Seppo Jokinen: Hukan enkelit
Komisario Koskisen öisen juoksulenkin aikana ehtii tapahtua paljon. Pakenevan moottoripyörän takaa-ajo päättyy kohtalokkaasti Hervannassa, Peltolammilta taas löytyy surmattuna liikuntavammainen mies.

Tutkimukset johtavat pian Hukantupa-nimiseen palvelutaloon, uhrin viimeiseen asuinpaikkaan. Sen hiljaisesta väestä erottuvat Hukan enkeleiksi kutsutut vammautuneet miehet, jotka purkavat kohtalonsa tuomaa vihaa ja katkeruutta riidanhaluiseen ryypiskelyyn. Joukon keulahahmo on murhattu, ja pian eräs vakavasti sairas ja kivuista kärsivä mies joutuu hyökkäyksen kohteeksi kotitalonsa pihalla. Riehuuko Tampereella mielipuoli murhaaja, joka uskoo vapahtavansa kärsivät kohtalostaan? Vai onko kyse talon väen sisäisistä kaunoista? Samalla komisario yrittää hölkätä avioeroaan unholaan, vaikka muutakin sisältöä elämässä pitäisi olla.

Monien Koskisista kertovien kirjojen tapaan tässäkin teoksessa alkaa tapahtua kunnolla vasta puolivälin tienoilla. Siitä huolimatta tätä kirjaa lukiessa ei tylsistynyt. Eroakin muihin kirjoihin kuitenkin oli: Tässä teoksessa pahiksia oli kaksi. Niistä pienemmän pahiksen arvasin, pääpahis sen sijaan oli yllätys. 4/5

Minulla oli marraskuusta asti työn alla elämäni ensimmäisen äänikirjan kuuntelu! Sain sen viimeinkin kuunneltua eilen loppuun. Kyse on tästä hitistä:
Paula Hawkins: Nainen junassa (kuunneltu äänikirjana, lukijana Leena Pöysti)
Rachel matkustaa joka päivä samalla paikallisjunalla. Junan ikkunasta hän alkaa seurata radanvarren talossa asuvaa pariskuntaa. Hän nimeää heidät Jessiksi ja Jasoniksi sekä kuvittelee mielessään heille täydellisen onnen, kuin vastakohdan omalle sekavalle elämälleen. Sitten eräänä päivänä hän näkee jotain, mikä muuttaa kaiken. Pian sen jälkeen Jess katoaa. Rachel haluaa auttaa, mutta samalla tulee kietoutuneeksi yhä kohtalokkaammin pariskunnan elämään.

Mainitsen heti alkuun, että koska kuuntelin teoksen äänikirjana Storytelin kautta, kuvitus piti etsiä internetistä. Mitä taas itse kirjaan tulee, pakko sanoa, etten täysin ymmärrä sen saamaa ylistystä ja hehkutusta. Älkää käsittäkö väärin; kirja oli hyvä. Kuitenkin vain hyvä, ei loistava. Itse inhosin päähenkilöä, Rachelia. Hän oli naiivi, suorastaan jopa typerä. Rachelin ex-miehen uusi vaimo Anna taas jäi tarinan loppuosaa lukuun ottamatta hieman etäiseksi. Kirjassa riitti käänteitä juonessa, mikä oli suurin syy sille, miksi kuuntelin tämän loppuun asti. Murhaajaa en arvannut kuin hieman ennen sen paljastumista. Vaikka äänikirjaelämys ei ollutkaan ihan niin hyvä kuin olin toivonut, aion luultavasti katsoa kirjasta tehdyn elokuvan jossain vaiheessa. 3/5

Sain tänään luettua loppuun kirjaan, jota aloin eilen hetken mielijohteesta lukea:
Antoine de Saint-Exupéry: Pikku Prinssi
Kirjassa on kertojana lentäjä, joka on tehnyt pakkolaskun autiomaahan. Aavikolla hän tapaa Pikku Prinssin, jonka kanssa ystävystyy ja joka kertoo hänelle pikkuhiljaa tarinansa. Pikku Prinssi on kotoisin Asteroidi B 612:lta, josta on joutunut pakenemaan ja tähdeltä tähdelle seikkailtuaan päätynyt lopulta Maahan.

Pikku Prinssi on ollut minulla vuodesta 2005. Jostain syystä tartuin siihen ensimmäisen kerran vasta eilen. Onneksi tartuin, koska vaikken kirjasta kovin paljon ymmärtänytkään, pidin siitä! Vielä tarinaakin enemmän pidin kuvista, jotka kirjailija oli itse kuvittanut. Suosittelen lukemaan tämän, vaikka sen olisi jo lukenutkin. Itse varmasti tulen tarttumaan tähän vielä monesti! :) 4/5

maanantai 26. helmikuuta 2018

Musta-violetissa asussa ja uudessa hiustyylissä

Minulla oli tänään pitkästä aikaa parturi! :) Pukeuduin sinne tällä kertaa näin:
paita Tuuri, neuleliivi Mango, huivi Vaasa, housut Cubus

Minua sitten ärsyttää, että nuo housut näyttävät mustalta, vaikka ovat luumunväriset! :/ Mennään harmituksesta kuitenkin uuteen hiustyyliini. Se näyttää nyt tältä:

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Ostetut kosmetiikkasuosikit ja isän tuliainen

Minulla alkaa olla loppu sekä puhdistusmaito että kasvovesi. Niinpä toissa päivänä ruokakaupassa käydessäni laitoin ostoskoriin myös kaksi lempituotettani luonnonkosmetiikan saralta:
Isäni kotiutui työmatkaltaan torstaina. Tuliaiseksi hän toi tällä kertaa makeaa herkuteltavaa:

perjantai 23. helmikuuta 2018

Työkkärin kurssi ohi!

Kerroin hieman yli viikko sitten menneeni eräälle työkkärin kurssille. Se päättyi tänään. Viimeisenä kurssipäivänä ylläni oli tällainen asu:
paita Tuuri, neule Gina Tricot, huivi Vaasa, farkut saatu

Kerroin tuossa aiemmassa kurssikirjoituksessa myös siitä, että haaveilen tietokoneen AB-kortin suorittamisesta. Olen jo askeleen lähempänä tavoitettavani, koska sain tekstinkäsittelyosuuden kerrasta läpi! :) Kouluttaja sanoi, että vaikka kurssimme päättyi tänään, minun on mahdollista suorittaa kortin loput osuudet myöhemmin veloituksetta.

Kurssilla lisäksi päivitimme ansioluettelot, teimme työhakemukset ja kävimme läpi työelämän pelisääntöjä. Tämä kurssi oli ohi yllättävän nopeasti!

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Kuulumisia ystävätoiminnan saralta

En olekaan kirjoittanut marraskuun jälkeen kuulumisia ystävätoiminnan saralta. Nyt on sen aika, koska siinäkin on tapahtunut muutoksia.

Kerroin marraskuussa, että tapaan naista, joka istuu väliaikaisesti pyörätuolissa. No en tapaa enää. Hän ilmoitti joulukuun alussa, että minun ei tarvitse enää tulla hänen luokseen; hän kun saa kipsin pois jalasta ja pystyy taas jatkossa käymään asioilla itsenäisesti.
Kerroin marraskuussa myös, että minun pitäisi tavata nainen, jolla on koira. Tapasinkin hänet kerran, jolloin mukana oli myös paikallisen ystävätoiminnan vastuuhenkilö. Sen koommin en naisesta ole kuitenkaan kuullut.

Tällä hetkellä ystävätoiminta on osaltani siis valitettavasti pienellä tauolla. Olen kuitenkin ottanut yhteyttä paikalliseen yhteyshenkilöön, joka lupasi jutella minusta erään vanhemman rouvan kanssa. Toivottavasti ystävätoiminta osaltani jatkuu taas mahdollisimman pian! :)

maanantai 19. helmikuuta 2018

Lemmikkinä kilpikonna

Olen monesti maininnut täällä blogissa rakkaan lemmikkini Edin. Se ei kuitenkaan ehkä ole kaikkein tavallisin lemmikki, koska se on kilpikonna – tarkemmin sanottuna maakilpikonna. Se on lajiltaan nelivarvaskilpikonna, jollaisen olin aina halunnutkin.

Syitä, miksi halusin lemmikiksi juuri kilpikonnan:
Vaikka olen henkeen ja vereen koiraihminen, en jostain syystä koskaan lapsena haaveillut omasta koirasta. Sen sijaan muistan vieläkin, kun kysyin jo peruskouluikäisenä lemmikiksi kilpikonnaa. Koska en sellaista saanut, ostin sen itse aikuisena! :D

Kilpikonna on helppo lemmikki. Toisin kuin koiraa tai kissaa sitä ei ole pakko ulkoiluttaa. Tosin Edi viettää kevään tullen aikaa ulkona niin pitkälle syksyyn kuin lämpötilat sallivat. Kilpikonnan ruokinta on halpaa. En juurikaan osta kesällä Edille mitään ruokaa kaupasta, vaan poimin kaikki luonnosta. Sen suurinta herkkua ovat voikukat, kurkku sekä apila ja viinirypäleet, joita tosin annan rajoitetusti. Ruokatarvikkeet kaupasta tulevat kuvaan loppusyksyllä, kun luonnosta ei saa enää kovin hyvin ruoka-aineita. Olen kyllä pakastanut mm. voikukkia ja maitohorsmaa, joita Edi on syönyt hyvällä ruokahalulla näin talvellakin.
Huomioita kilpikonnan luonteesta:
En tiedä muiden lemmikkikilpikonnasta, mutta ainakin tällä minun herrallani on välillä luonnetta! :D Se nimittäin osoittaa mieltään, jos olen vaikka ollut yön poissa kotoa. Joskus taas Edi käyttäytyy kuin koira seuraamalla minua kaikille ja pyytämällä rapsutuksia tai syliin, jossa se ei tosin kauaa viihdy. :) Edi myös osaa pummaamisen jalon taidon! :D
Kilpikonnan sopivuus lemmikiksi:
Kilpikonna sopii mainiosti vaikka allergiaperheeseen tai henkilölle, joka haluaa päästä lemmikin hoidon suhteen mahdollisimman helpolla. :D Perheeseen, jossa on taaperoikäinen lapsi, en sitä kuitenkaan suosittelisi. Kilpikonnat voivat nimittäin levittää salmonellaa, eikä pieni lapsi ymmärrä varmastikaan olla laittamatta sormia suuhunsa. Salmonellan leviämisen pelossa ei kuitenkaan kannata alkaa hysteeriseksi; hyvällä käsihygienialla pääsee jo pitkälle. Itse käytän aina hanskoja nostaessani Ediä, antaessani sille ruokaa tai siivotessani sen jätöksiä. :D Kannattaa myös pitää kilpikonnan ruokatarvikkeet – kalkit ja vitamiinit – erillään muista ruokatarvikkeista.

Kilpikonna on pitkäikäinen eläin, joka voi ilahduttaa omistajaansa parhaimmillaan jopa yli 50 vuotta! :)

Jos sinulle tuli vielä mieleen asioita, joita en huomannut tuoda tässä esille, kysy ehdottomasti! :)

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Kahden päivän ravintola-asu

Kävin ulkona syömässä perjantai-iltana ystäväni sekä tänään poikaystäväni ja hänen vanhempiensa kanssa. Molemmilla kerroilla ylläni oli tällainen asu:
paita Gina Tricot, huivi Vaasa, farkut saatu

perjantai 16. helmikuuta 2018

Kokeilussa Lumenen nestemäinen meikkivoide

Nyt kun viime viikolla pitkän tauon jälkeen palasin meikkinäytearvosteluihin Sephoran huulinaamiolla, halusin tänään tehdä arvion Lumenen Nordic Nude -sarjan meikkivoiteesta. Se näytti ennen avaamista tältä:
Kokeilin Lumenen uudehkon sarjan meikkivoidetta sävyssä 3, joka sarjan nimen mukaisesti oli Nude. Lumene lupaa kevyeltä tuntuvan nestemäisen meikkivoiteensa luovan iholle viimeistellyn ja luonnollisesti hehkuvan ilmeen. Sen hengittävä koostumus sisältää ihoa kosteuttavaa, kirkastavaa ja silottavaa Lumene Skinarctic Lumenessence Complexia, minkä lisäksi sen suojakerroin 20 suojaa ihoa uvb-säteitä vastaan.

Olen kokeillut Lumenelta muitakin meikkivoiteita, joihin olen ollut ihan tyytyväinen. Niistä voit lukea lisää täältä ja täältä. Tämä meikkivoide ei mielestäni voita heleyttävää meikkivoidetta, vaikka hyvä onkin. Meillä kaikilla on tietysti erilaiset ihon sävyt, mutta ainakin omille kasvoilleni Nude oli sävynä täydellinen. Se ei ollut liian tumma, vaan sopivan luonnollinen. Meikkivoide oli kyllä kevyt, mutta ihoa se ei mielestäni kirkastanut. Kosteutuksesta en oikein osaa sanoa, koska laitoin meikkivoiteen alle kasvovoidetta; se on ihan pakollinen toimenpide kasvoilleni varsinkin näin talviaikaan!

Jos tämä tuote olisi hieman edullisempi enkä olisi siirtymässä kokonaan kohti luonnonkosmetiikkaa, voisin sen hyvinkin kaupasta ostaa. Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin melko tyytyväinen meikkivoiteeseen ja sen antamaan lopputulokseen! :) 4/5

torstai 15. helmikuuta 2018

Kolme hyvää asiaa -haaste

Viime aikoina monissa blogeissa on pyörinyt ihana kolme hyvää asiaa -haaste. Kuten jo tiedätte, rakastan haasteita, joten pitihän minunkin tämä tehdä! :)

Kolme hyvää asiaa päivissäni:
1. Lemmikkini. Voin häpeilemättä myöntää, että rakastan hölmöä kilpikonnaani, joka piristää minua päivästä toiseen. :) Päiväni olisivat paljon tylsempiä ilman sitä. 

2. Harrastukset. Koska olen työttömänä, päivät voivat välillä kulua liiankin hitaasti. Onneksi kolme iltaa viikosta vierähtävät harrastuksissa, joista nautin antaumuksella.

3. Sosiaalinen media – varsinkin WhatsApp. En tiedä, mitä tekisin ilman WhatsAppia! Paras ystäväni asuu 300 km:n päässä, joten WhatsApp on ollut pelastus varmasti molemmille.

 Kolme hyvää asiaa minussa:
1. Luotettavuus. Olen äärimmäisen luotettava. Kun minulle suo salaisuuden, voi olla varma, että se ei leviä minulta kenellekään.

2. Tunnollisuus. Olen saanut työelämässä kiitosta siitä, että olen tunnollinen.

3. Kärsivällisyys. Mielestäni olen myös kärsivällinen – paitsi tietoteknisten ongelmien suhteen. :D
Kolme hyvää asiaa elämässäni:
1. Läheiset. Olen jo aiemminkin maininnut, että minulla ei olisi mitään ilman läheisiäni. 

2. Poikaystävä. Myönnän olevani välillä vaikea ihminen. Siksi en voi olla muuta kuin kiitollinen, että poikaystäväni on jaksanut oikkujani jo kahdeksan vuotta. :D

3. Seesteinen arki. Vaikka varmasti meillä kaikilla elämä on varsin hektistä, ainakin omalla kohdallani arki on suurimmaksi osaksi ihan seesteistä.

Kolme hyvää asiaa tänä vuonna:
1. Tuleva matka. Lähdemme taas lokakuussa matkalle parhaan ystäväni kanssa. Tästä lisää lähempänä ajankohtaa!

2. Vaalitoimitsijan työ. Iloitsen vaalitoimitsijan työstä, joka tein alkuvuodesta. Sainpahan ainakin typerän aktiivimallin ehdot täytettyä!

3. Pakkastalvi ja lumi. Minusta on ihanaa, että pitkästä aikaa oli kunnon pakkaset ja lumikinokset! :)
Kolme hyvää asiaa blogissani:
1. Lukijat. Olen äärimmäisen kiitollinen jokaisesta lukijastani! ❤ 

2. Aitous. Olen ylpeä blogistani siinä mielessä, että se on aidosti omannäköiseni. En yritäkään matkia muita tai kulkea massavirrassa.

3. Kehittyminen. Mielestäni olen blogimatkan varrella kehittynyt kirjoittajana ja valokuvaajana. Opin myös muutaman koodin muokatessani blogia sellaiseksi kuin halusin. ;)

maanantai 12. helmikuuta 2018

Työkkärin kurssilla taas

Minulla alkoi tänään työkkärin ja paikallisen aikuiskoulutuskeskuksen järjestämä 10 päivän työnhakukurssi. Minun ei olisi tarvinnut sinne mennä, koska aktiivimallin ehdot täyttyivät jo vaalitoimitsijana olemisesta. Halusin kuitenkin mennä, koska tällä kurssilla on mahdollisuus suorittaa tietokoneen ajokortti veloituksetta. Ajattelin koettaa onneani ja saada tietokoneen AB-ajokortin kerrasta läpi! :D Ensimmäisen kurssipäivänä ylläni oli asu, jota pidin myös muutamana päivänä viime viikolla:
paita Tuuri, neule Mango, huivi Vaasa, housut Nizza

Tavoitteena on tietysti saada sitä työtäkin! Toivottavasti tämän kautta se onnistuisi.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Brittimusiikki- ja käsivoideostokset

Uskon olevani hyvin perillä viihdealan tapahtumista. Tai uskoin, kunnes pari viikkoa sitten CDONin musiikkitarjontaa selatessani törmäsin yhden lempibändini, brittiläisen Hurtsin, levyyn vuodelta 2015! En tiennyt, että bändiltä on silloin tullut uutta musiikkia! En siis aikaillut, vaan laitoin levyn ostoskoriin. Sinne löysi tiensä myös toisen ihanan brittiläisen musiikkitaitelijan, Sam Smithin, melko tuore levy:
Olette varmasti tietoisia pienimuotoisesta käsivoideriippuvuudestani. :D Käydessäni ruokaostoksilla viime viikolla päädyin ostamaan myös jo tutuksi tulleen Urtekramin käsivoiteen:

perjantai 9. helmikuuta 2018

Kokeilussa Sephoran huulinaamio

Kärsin näin talviaikaan kuivista ja lähes rohtuneista huulista. Siksi päätin viime viikolla kokeilla yhtä lokakuiselta Nizzan-matkalta ostamaani naamiota: ruusu-uutetta sisältävää huulinaamiota, joka näytti avaamattomalta tältä:
Naamio oli niin kostea, että se oli hieman hankala levittää huulten päälle. Kuitenkin kun sain sen huulille, se lunasti 15 min vaikutusajan jälkeen lupauksensa kosteuttaen ja pehmentäen huulia ihanasti. Vaikutus ei kuitenkaan ollut pitkäaikainen, koska jo seuraavana päivänä huulet tuntuivat kuivilta. :/ Myös naamion hankalan levittämisen vuoksi jouduin vähentämään pisteitä. Yleensä olen pitänyt Sephoran naamioista, mutta tämä huulinaamio valitettavasti oli pienoinen pettymys. 3/5

maanantai 5. helmikuuta 2018

Viimeinkin talvisisustuksen aika!

Olin tammikuussa yllättävän kiireinen. Jopa niin kiireinen, etten ehtinyt sisustaa asuntoni talvisempaan suuntaan. Nyt olen saanut siivouksen jälkeen asuntoni sisustusta hieman muutettua. Ihan kaikki ei kuitenkaan ole muuttunut jouluisesta sisustuksesta. Aloitetaan sisustusesittely tuttuun tapaan eteisestä:
Matot ovat vielä toistaiseksi pysyneet samoina.
Pöytäliina on vaihtunut joulun jälkeen vaaleanpunaiseen Hemtexiltä ostettuun pöytäliinaan, koristeet sen sijaan pysyivät toistaiseksi samoina.

Sitten on vuorossa alkovi:
Vuoteessa kaikki on vielä ennallaan.
Yöpöydällä pöytäliina on edelleen violetti. Joulukoristetta yöpöydällä ei kuitenkaan enää näy.
Mattoa en vaihtanut tähänkään tilaan.

Alkovista siirrytään olohuoneeseen:
Tonttuiset tyynynpäälliset ovat siirtyneet talviteloille, mutta Pentikin torkkupeitto on edelleen käytössä.
Myöskään sohvapöydällä ei ole enää koristeita.
Myös olohuoneessa on pysynyt tämä ihana Sotkan pörrömatto vielä lattiassa. :)
Työpöydällä on vaihtunut pöytäliina.
Ikkunalaudan oikealla puolella on vielä koristeita.
Vasemmalla puolella taas ei ole kuin mokkula.
Nojatuolin koristetyynynpäällinen on vaihtunut!
Olohuoneen punaiset verhot saavat olla vielä ainakin tämän kuun.
Tv-tasollakaan ei enää joulukoristeita ole.
Tuikut annan olla samoina vielä tämän kuun. Kauittimen päälle on kuitenkin palannut lahjaksi saatu pehmonalle. Tuliaisiksi saamani kilpparikoristeen siirsin cd-telineen päälle itse tekemäni mosaiikkikorurasian seuraksi.
Tällekin puolelle on palannut pehmolelu! Huomatkaa, että joulutähti on vieläkin ihan hyvässä kunnossa. :)

Sitten olisi keittiön vuoro:
Keittiön sisustus on muuttunut hieman sitten joulun.
Keittiössä ei ole tällä hetkellä pöytäliinaa lainkaan, vaan Muumipeikko-tabletit saavat riittää.
Maustekaapin ovessa ei ole enää joulukoristetta.
Sotkasta ostamani punainen matto saa olla lattiassa vielä tämän kuun.
Myös tämä lempikappani saa olla ikkunassa vielä tämän kuun. :)
Laitoin joululahjaksi saamani sisustusvalon Hobby Hallin tilaamani taulun päälle. Pitääkin muistaa ottaa noista kuva, kun ne ovat päällä! :)
Myös joulutähti saa ilahduttaa pimeneviä iltoja vielä tämän kuun. :)
Joulukoristeet ikkunalaudalla saivat väistyä pehmolelujen tieltä. :)

Keittiöstä siirrytään kylppärin puolelle:
Matot ovat pysyneet täälläkin samoina.
Pyyhkeet ovat tällä hetkellä valkoiset.
Pöydällä ei ole enää joulukoristeita eikä jouluista pöytäliinaa.
Myös tämä ihana suihkuverho saa olla vielä tämän kuun.

Esittelen vielä parvekkeen, vaikka siellä ei olekaan muutoksia tapahtunut:
Pitäisi pitkästä aikaa pestä nuo tyynyt!
Lyhdyssä ei ole aikoihin palanut kynttilää. Pitääkin siis varmasti jokin ilta laittaa se taas palamaan. :)
Niin ihana kuin tämä kanerva onkin, ensi kuussa se pitää laittaa pois kevätkukkien tieltä.