keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Helmikuun luetut

Helmikuun kirja-arvostelu tulee poikkeuksellisesti vasta tänään. Minullahan oli eilen työhaastattelu, mikä on syy arvostelun siirtymiselle. Nyt kuitenkin tuumasta toimeen! :) Luin viime kuussa vain tämän lainassa olleen kirjan:
Kathryn Stockett: Piiat
Musta- ja valkoihoiset elävät rinnakkain, mutta toisiaan tuntematta Jackson-nimisessä kaupungissa Missisippin osavaltiossa. Mustaihoisille naisille opetetaan, miten valkoihoisten kodeissa palvellaan ja valkoihoisille, miten aviomies napataan. Juuri muita vaihtoehtoja ei elämä etelävaltioiden naisille tarjoa 1960-luvun alussa.

Vanhan maailman murtuessa parikymppinen Skeeter ei aio päätyä kotirouvaksi. Mustaihoisten kotiapulaisten elämästä kirjaa tekevän Skeeterin hanke on vaarallinen, koska kotiapulaiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta eivät isännät halua kohdata elämänsä toista totuutta. Roturajatkaan eivät kuitenkaan voi estää aitoa lämpöä ja kiintymystä.

Stockettin esikoisteos oli niin hyvä kuin olin kuullutkin! Vähän harmittaa, että tartuin tähän vasta nyt ja että kirjaan perustuva elokuvakin on vielä katsomatta. Ehkä jälkimmäiseen tulee vielä tilaisuus. :)

Skeeter ei ole kuin muut valkoihoiset ystävänsä: Hän puhuu ystäviensä kotiapulaisille. Hän pitää heistä – jopa niin paljon, että uskaltaa pyytää apua kirjansa tekemiseen. Hän saa taivuteltua ensimmäisenä Aibileenin ja sen jälkeen Minnyn, joka oli ehdoton suosikkini. Minnyn, tuon Jacksonin Pikku Myyn, suostuttua  myös moni muu kotiapulainen lähtee hankkeeseen mukaan.

Kun kirja on lopulta valmis, kaikki eivät ole iloisia. Se kuitenkin avaa Skeeterille oven kirjailijan uralle. Ja mikä parasta, tekee Skeeteristä ja Aibileenistä hyvät ystävät. Tämä kirja kannattaa lukea! 5/5

(Tämä on ajastettu.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Huomioithan, että asiattomia kommentteja ei julkaista.